Kaupallinen yhteistyö: Euroopan komission Suomen-edustusto & Asennemedia

Alkuvuodesta aloitin yhden blogiurani hienoimmista yhteistöistä, kun lähdin mukaan Euroopan unionin investoinneista kertovaan investEU -kampanjaan. Mukaan lähteminen jännitti – tämä olisi hyvin erilainen yhteistyö aiemmin tekemiini verrattuna ja minulle myös ihan uudenlainen haaste tarttua aiheisiin, jotka eivät kaikki olleet ennestään tuttuja. On ollut hurjan iso kunnia toimia Euroopan unionin lähettiläänä ja nyt käsillä on yhteistyön viimeinen osio. Tämän projektin myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin EU:n rahoittamiin projekteihin niin täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin, joista viimeisimpänä heinäkuisella reissullani Italiassa. Tätä yhteistyön viimeistä teemaa odotin suurella mielenkiinnolla, sillä pääsin kuulemaan, miten EU rahoittaa kestävän kehityksen mukaisia hankkeita.

Italiassa ollessani kävin Cinque Terrellä tutustumassa MedSeaLitter -projektiin, jonka tavoitteena on hallita muovijätteiden vaikutusta Välimerellä. Euroopan unionin yli kahdella miljoonalla eurolla rahoittama hanke on Kreikan, Italian, Espanjan ja Ranskan yhteistyöprojekti, joka on saanut alkunsa vuonna 2017. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhtenäisiä toimintatapoja maiden välille merialueiden suojelemiseksi ja muun muassa selvittää muovijätteiden alkuperää sekä täten vähentää niiden päätymistä meriin. Hanke on valtavan tärkeä – paljon puhutaan muovijätteiden ongelmista valtamerillä, mutta ongelmia löytyy myös lähempää. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi viime vuonna, miten muoviroskat ovat muuttamassa Välimeren valtavaksi muovimereksi. Välimeren mikromuovipitoisuus on jopa nelinkertainen Tyynenmeren jätepyörteeseen verrattuna ja jopa seitsemän prosenttia kaikesta maailman mikromuovista on Välimeressä.

Miten MedSeaLitter sitten käytännössä toimii ja minkälaisia nämä Välimeren yhtenäiset toimintamuodot ovat? Projektia Italiassa minulle esitellyt Claudio kertoi, miten esimerkiksi Barcelonan yliopisto (joka on yksi yhteistyökumppaneista Espanjassa) tutkii merta dronen avulla kuvaten siellä kelluvia muovijätteitä. Kreikassakin kuvataan merta yläilmoista käsin pienkoneella ja Italiassa Cinque Terrellä taas on käytössä vene, jonka avulla kerätään muovijätettä tutkimuksia ja tarkempaa analysointia varten. Muoviroskia laboratorioissa tutkimalla selvitetään, miten kaukaa ne ovat kulkeutuneet mereen tai esimerkiksi kuinka pitkään roska on ollut vedessä. Täten tuloksia voidaan vertailla Välimeren maiden välillä, mikä taas johtaa siihen, että saadaan lisää tietoa merten muoviongelmasta.

Maiden heikon jätteidenkäsittelyn lisäksi Helsingin Sanomien mukaan tutkijat osoittavat, että turismi lisää Välimeren maiden muovikuormaa jopa 40 prosentilla joka kesä. MedSeaLitterin tavoitteena onkin myös nostaa aihetta turistien tietouteen, jotta Unescon maailmanperintölistallakin olevan Cinque Terren kaltainen suojelukohde säilyisi vuosittaisista valtavista turistimassoista huolimatta. Kuten WWF:kin kirjoittaa, voi myös jokainen meistä turistina matkustaessaan tehdä oman osansa ja välttää ylimääräistä muovia parhaansa mukaan. Mikäli hanaveden juominen ei kohteessa ole mahdollista, voi ostaa yhden ison vesitonkan ja täyttää siitä omaan kestopulloon useiden muovivesipullojen ostamisen sijaan. Voi esimerkiksi suosia ravintoloita, joissa ei käytetä kertakäyttöastioita ja ostaa eväät  torilta ilman ylimääräisiä muovipakkauksia. Ja tärkeimpänä tietysti – ethän heitä roskia luontoon, jotta yksikään muovipussi tai muu luontoon kuulumaton jäte ei päädy maatumattomana meriin ja sitä kautta pahimmillaan tukehduttamaan uhanalaisia lajeja.

Merten muovijäte on niin mittava, koko maailmaa koskettava ongelma, että toimia sen ratkaisemiseksi vaaditaan tietysti ylemmällä tasolla. Tässä EU:llakin on suuri rooli ja kukaan ei varmasti ole voinut välttyä uutiselta, kuinka EU:n komissio on rajoittamassa mikromuovien käyttöä mm. kosmetiikassa ja jo kieltänyt parin vuoden siirtymäajalla vanupuikkojen sekä pillien kaltaiset kertakäyttömuovit. Viime vuonna hyväksytyn EU:n muovistrategian mukaan yhtenä tavoitteena on, että kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Tällaisilla EU:n tasolla tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys, sillä vaikutusalue on niin suuri. Kuten keväällä Brysselissä tapaamani Euroopan komissiossa työskentelevä Aura Salla totesi, tulee ilmastonmuutosta torjua juuri EU-tasolla, jolloin voidaan kansainvälisissäkin ilmastopöydissä osoittaa näiden tekojen tärkeys ja toimivuus myös teollisuuden kannalta.

MedSeaLitter oli jälleen yksi kiinnostava esimerkki siitä, minkälaisia hankkeita EU rahoittaa ja miten ne koskettavat monia meistä. Kuten alussa todettua, on ollut ihan huikea kokemus olla mukana tässä investoinneista kertovassa kampanjassa. Muistan, miten tähän yhteistyöhön lähtemistä pohtiessani minua mietitytti myös teidän seuraajien vastaanotto. Pohdin nimittäin pitkään, kiinnostaisiko teitä myös tällaiset tavallisesta poikkeavat teemat, vai onko kysyntää ainoastaan niille perinteisemmin nähdyille blogimaailman aihealueille. Heti ensimmäisen, koulutukseen keskittyvän postauksen jälkeen sain kuitenkin huomata, että uskallus kannatti ja jännitykseni oli turha! Päinvastoin, teidän vastaanotto on ollut ihan mieletön ja minulle iso rohkaisu siitä, että uudenlaisiakin teemoja ja hieman rohkeampaa otetta kaivataan. Suurkiitos siis kaikesta upeasta palautteesta, mitä teiltä on tämän yhteistyön aikana tullut. Mikäli muut aiemmat postaukset ovat menneet jostain syystä ohi, niin kurkkaa myös naisyrittäjyydestä sekä Erasmus+ -vaihdosta kertovat postaukset.