Mainitsin jokin aika sitten tehneeni vintagelaukkulöydön, mutta tässä olikin pari mutkaa matkan varrella, joten nyt vasta pääsen esittelemään löytäni. Olin kuukausia ihastellut Diorin Saddle Bag -laukkuja ja katsellut vintageyksilöitä eri second hand nettikaupoista sillä silmällä. Dior on tuonut Saddle Bagin uudestaan tuotantoon, mutta halusin laukun nimenomaan vanhempana – uusien hinnat kun ovat niin korkeat ja onhan näissä aikaa nähneissä laukkukaunottarissa muutenkin ihan oma hohtonsa. Alunperin ajattelin hankkivani laukun kankaisena ikonisella Diorin kuosilla – minulla on ollut käytössäni mummini vanha clutch samanlaisella printillä, mutta se on itse asiassa siskoni, joten himoitsin omaa. Minusta tuo Diorin monogram-printti on niin kaunis! Lopulta päätin hankkia kankaisen ja printillä varustetun Saddle Bagin löydettyäni hyvän yksilön Vestiairesta (jonne tein ihkaensimmäisen tilaukseni). Luonnossa laukku kuitenkin osoittautui paljon kuluneemmaksi kuin Vestiairen kuvissa, joten se oli pienoinen pettymys odottaessani kuvauksen mukaan hyväkuntoista yksilöä. Laukun etuläpän printti oli huomattavan kulunut muuhun laukkuun nähden, mitä ei erottanut kuvista lainkaan, ja minua itseäni kuluma häiritsi. Vestiairella ei kuitenkaan ole yksittäisiltä myyjiltä ostaessa palautusoikeutta ja valmistauduin jo reklamoimaan, kunnes kävikin niin mainiosti, että ystäväni osti laukun. Hän oli etsinyt juuri kyseistä laukkua vintagena eikä häntä kuluma haitannut, joten myin laukun hänelle haikein mielin toivoen, että löytäisin itselleni uuden.

Aloitin metsästämisen uudestaan ja alunperin selailin samanlaisia kankaisia, kunnes vastaan tuli tosi hyvässä kunnossa oleva nahkainen yksilö ja hyvällä hinnalla. En ollut ajatellut ostavani mustaa nahkaista, sillä mustia laukkuja minulla on jo ennestään, mutta toisaalta niitä juuri tuleekin eniten käytettyä. Lisäksi minua mietitytti, kuluisiko kangas samaan tapaan vuosien aikana menettäen värinsä, joten siinäkin mielessä kestävämpi nahkainen Saddle Bag alkoi kiinnostaa. Mustana nahkaisena tämä laukku onkin kyllä aivan järjettömän kaunis. Lopulta tilasin tämän suoraan pariisilaisesta liikkeestä ja onneksi tällä kertaa laukku oli juuri niin upeassa kunnossa kuin kuvien perusteella odotinkin! Nahka on ihan priimakunnossa ja kullanväriset metalliosat ovat säilyneet tosi siisteinä, vaikka laukku onkin datecoden mukaan jo lähes 20 vuotta vanha.

Ai vitsit, olen lopulta kyllä niin tyytyväinen että ostin tämän nahkaisen version, love it! Nyt musta tuntuu juuri oikealta valinnalta, käyhän se kaiken kanssa ja nahka varmasti kestää aikaa sekä käyttöä paremmin kuin kankainen laukku. Saddle bag jakaa mallina varmasti paljon mielipiteitä, mutta minä kuulun tätä mallia rakastavaan joukkoon. Poikaystävä toki nimesi tämän nahkaiseksi juomapulloksi eli leiliksi, jota se kieltämättä vähän muistuttaa malliltaan :’D Olen siis onnellinen vesileilin uusi omistaja, hahah.

Viime kesänä ostin itselleni valmistujaislahjaksi tämän yli 30 vuotta vanhan laukkukaunottaren, Chanelin Double Flap Bagin, joka on sittemmin liimautunut olalleni. Näin jonkin ajan käytön jälkeen ajattelin kirjoitella hieman kokemuksiani laukusta. Kyseessä kun on kuitenkin näin ihana klassikko, joka löytyy ehkä jonkun toivelistalta, niin kokemukset laukusta voisivat kiinnostaa!

Laukku on nyt tosiaan reilun puoli vuotta keikkunut olallani ja olen ollut niiin tyytyväinen tähän hankintaan. Rakastan tämä mallin monipuolisuutta, sitä että laukkua voi kantaa eri tavoin. Useimmiten tätä tulee kannettua crossbodyna, jolloin saa kädet näppärästi vapaaksi, tai sitten toisella olalla pitkällä hihnalla. Itse olen sen verran lyhyt, että minulle tuo crossbody-mahdollisuus on ok, mutta pidemmälle varrelle hihna voi tuntua liian lyhkäiseltä crossbodyksi. Johonkin juhlavampaan tilaisuuteen taas laukku toimii kivasti kaksinkertaisella hihnalla joko olalla tai käsivarrella, joten vaihtoehtoja riittää! Lisäksi laukku tuntuu sopivan tosi monenlaisiin asuihin – rennompiin tennarilookkeihin, juhla-asuun ja ihan vaan arkeen oikeastaan mihin tahansa kokonaisuuteen yhdistettynä.

Koko on ollut aivan nappivalinta, tämä Medium-koko on ihan täydellinen arkeen. Alunperin kun kävin liikkeessä sovittamassa uutta kokoja kartoittaakseni, ajattelin Small-koon olevan tällaiselle lyhyelle varrelle parempi, mutta lopulta olenkin tosi tyytyväinen, että löysin vintagena juuri tämän isomman. Se ei tunnu yhtään kömpelöltä tai liian isolta päällä, vaan koko on juuri sopivan tilava. En ole myöskään kokenut mallia yhtään epämukavaksi, sillä hieman jännitin, painaisiko tuo ketju olalla. Toki jos sitä kantaa ihan koko päivän vaikka reissussa, tekee mieli välillä vaihdella kantotapaa. Näissä vintageyksilöissä on kyllä se ihana puoli, että ketju on päällystetty oikealla 24:n karaatin kullalla, eikä ainoastaan kullanvärinen kuten uudemmissa laukuissa.

Ainoana miinuksena laukusta on tuo herkkä lampaannahka, joka ottaa helposti osumaa – se on valitettava fakta. En ajatellut, että nahka olisi tosiaan niin herkkää, onhan laukku jo yli 30 vuotta vanha, eikä siinä näkynyt minkäänlaisia käytönjälkiä sen ostaessani. Ilmeisesti laukku on kuitenkin ollut edellisellä omistajalla todella vähällä käytöllä ja lähinnä laatikossa suojassa, sillä nyt jo näin reilun puolen vuoden käytön jälkeen kulmat ovat alkaneet kulua. Tämän kanssa saa siis olla hieman varovainen ja jossain vaiheessa laukkua joutuu varmasti huoltamaan enemmän, maalauttamaan kulmat tms. Esimerkiksi Arkive Atelierilla on tällainen laukunhuoltopalvelu, jossa ystäväni juuri käytti oman vanhan Chanelinsa ja se on nyt kuin uusi! Muuten nahka on säilynyt kauniina ja jos joskus on vaikka kynnellä vahingossa raapaissut pintaan, niin naarmu on onneksi lähtenyt.

Sellaisessa perus arkikäytössä käytän tätä kyllä ihan huoletta, enkä laita laukkua kotona dustbagiin tai laatikkoon suojaan. Jos esimerkiksi kannan lisäksi isompaa laukkua tai weekenderia tms olalla, niin varon, ettei se hinkkaa samaan aikaan tähän, sillä tiedän kulmien kuluvan helposti. Toki en myöskään vaikka heittelisi laukkua mihin sattuu, mutta sellaista nyt harvemmin muutenkaan laukkujen kanssa teen :D

All in all – meistä on tullut tämän kanssa kyllä erottamattomat ja olen niin iloinen, että tein näin hyvän vintagelöydön! Klassiseen Flap Bag -malliin ihastuttuani tulen varmasti joskus tulevaisuudessa etsimään käytettynä toisen myös jossain muussa värissä, mutta ehkä huolettomammassa caviar -nahassa. Olen kuitenkin iloinen, että juuri tämä perusmusta klassikko minulla on tällaisena 33-vuotiaana vintagekaunottarena!

Pitkästä aikaa jakoon muutamia korusuosikkejani, joita käytän sekä arjessa että juhlassa. Nämä ovat näkyneet paljon kuvissani ja esimerkiksi IG Stoorien puolella, mutta tässä vielä koottuna lempparini. Tästä tulikin kovin Gauhar Helsinki -painotteinen, mutta ei se ole mitään sattumaa, kun tykkään ihan hurjasti tämän suomalaismerkin koruista!

Kaulassani roikkuu usein kullanvärinen riipus, viime aikoina se on ollut tämä loppuvuodesta Gauharilta saamani paketin mukana tullut ihana kirjainkoru. Olin silmäillyt samaa korua vain päiviä ennen paketin saapumista nettikaupassa, joten miten olikin mahdollista, että ajatukseni luettiin! Rakastan tätä, riipus näyttää mielestäni erityisen kivalta tässä ball chain -kaulakorussa. Koru sopii niin neuleiden päällä pidettäväksi kuin kevyiden puseroiden kanssa.

Kolme korvakorusuosikkiani tulevat niinikään Gauharilta. Vasemmanpuoleiset sirot renkaat sain poikaystävältä joululahjaksi – tonttu oli ollut tarkkana, kun olin maininnut nämä aikaisemmin täällä blogissa. Nämä ovat ihanat, käyvät tosi kivasti arkeen ja myös yhdistettäväksi tuohon kaulakoruun. Arkena käytän paljon myös näitä kukkakorviksia, jotka sain Gauharilta loppuvuodesta. En ole aikoihin käyttänyt mitään ei-roikkuvia korviksia, ja ihan perinteiset nappikorvikset eivät niin miellytäkään, mutta näitä olen käyttänyt valtavasti. Juhlissa taas korvissani on usein nämä niinikään poikaystävältä saadut roikkuvat helmikorvakorut, nämä käytiin yhdessä valitsemassa minulle kesällä valmistujaislahjaksi. Ainoa miinus näissä on, että korvikset ovat hieman painavammat suuren helmen vuoksi.