Havahduin tällä viikolla yhtenä päivänä, että olin onnistunut olemaan lähes kokonaan ajattelematta, minkälaisessa maailmassa tällä hetkellä elämme. En ollut selannut uutisia aamun jälkeen, olin nauttinut aurinkoisista lenkeistä koiran kanssa ja iloinnut siitä, että päivä oli kiireinen töiden puolesta. Illalla totesin päivän päätteeksi poikaystävälle, että olin hetkellisesti jopa unohtanut tämän vallitsevan tilanteen. Edellisenä iltana olin tirauttanut pienet itkutkin huolesta, joten teki todella hyvää hetkeksi unohtaa ja keskittyä niihin arkisiin iloihin. Nyt jos koskaan on pyrittävä löytämään niitä pieniä hyviä asioita ja pysyä positiivisena. Ajattelinkin, että jatkona viimeviikkoiselle postaukselle voisin jälleen tehdä listauksen ilahduttaneista asioista!

Tällä viikolla ilahdutti…

…siskon ja tämän lasten kanssa otettu FaceTime, jossa täti pääsi mukaan kahvilaleikkeihin ja maistelemaan muffinsseja. Ihanaa, kun voi olla yhteydessä läheisiin nykyajan viestimien myötä, vaikka ei fyysisesti pääsekään näkemään <3

…tämä Maaret Kallion Hesarin kolumni ja erityisesti seuraavat lempeät sanat: “Matkan kuoppaisuutta tai vahinkoja emme voi vielä tietää, mutta yksi on varmaa: tämäkin matka päättyy vielä.”

…valmiit hääkutsut, jotka saatiin viimein laitettua postiin. Kutsuista tuli niin meidän näköiset, en malta odottaa että pääsen näyttämään ne teillekin!

…poikaystävän mummulle tilattu kukkatoimitus ja hänen liikuttunut puhelunsa yllätyksen jälkeen. Jos teillä on mahdollisuus muistaa isovanhempia tai muita riskiryhmäläisiä vaikka oven taakse viedyllä kauppakassilla tai toiselle paikkakunnalle tilatulla kukkalähetyksellä, niin tehkää se! Pienikin muistaminen voi tuoda paljon iloa yksinäisiin päiviin kotona.

…lauantai-ilta, lasi viiniä ja lähes koko kaveriporukka koolla etänä videopuhelun välityksellä.

…meidän serkusten soittorinki ukille. Kukin meistä soittaa hänelle omalla vuorollaan kerran viikossa illalla tsekatakseen samalla, että hänellä on kaikki hyvin. Perjantaina oli oma soittovuoroni ja höpöteltiin ukin kanssa puoli tuntia niitä näitä – oli ihana huomata, miten ilahtunut ukki on ollut tästä lastenlasten soittoringistä!

…pullan tuoksuinen koti! Poikaystävä teki eilen toiveestani korvapuusteja ja niistä tuli ihan törkeän hyviä. Leivotaan tosi harvoin, mutta nyt kun kotona viettää paljon aikaa, niin tekee mieli leipoa päivien ratoksi (ja herkutella). Oli ihana kun tultiin ulkoa sisälle ja kotona tuoksui vielä ihan pulla.

…ystävän oven taakse viety yllätyspaketti, kurkatkaa lisää tämän päivän stooreistani!

…teidän aivan ihanat kommentit viime postaukseen, jossa pyysin teitä kertomaan jotain itsestänne. Oli niin kiva päästä kuulemaan, ketä sieltä ruudun takaa oikein löytyy! Olin tosi otettu, miten moni jaksoi käyttää hetken päivästään ja rustata kommentin, suurkiitos! En ole vielä ehtinyt vastaamaan jokaiseen kommenttiin, mutta vastaan kyllä kaikkiin ajan kanssa.