Nämä kuvat ovat viime perjantailta Helsingissä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja pienen epäröinnin jälkeen uskaltauduin jopa lähtemään liikenteeseen ilman huivia – tuntui ensimmäistä kertaa ihan oikeasti keväältä. Treffasin Mariannan Fredan Relovessa myöhäisellä aamiaisella, myöhemmin seuraamme liittyi myös Mona ja kahvit venähtivät vielä lounaallekin. Iloitsin kollegojen näkemisestä ja viikonlopun alkamisesta, ennen keskustasta lähtöä poikkesin vielä parin putiikin kautta ihan vaan fiilistelläkseni. Lähdin extempore vielä siskoni luo ja juotiin kahvit ulkona terassilla (ilman takkia kun oli suojaisa kohta, ah!) ja pompin trampalla siskontyttöni kanssa.

Oli hymy herkässä jo siinä vaiheessa, mutta se vaan leveni päästessäni myöhemmin päivittämään koulun sähköpostia (mitä olin tehnyt varmaan tunnin välein viimeiset kolme viikkoa) ja nähdessäni graduohjaajani vastanneen. Hikikarpalot nousivat otsalle ja kädet alkoivat täristä – olin jännittänyt niin paljon tuomiota gradustani ja panikoinut jo, jos en ehtisikään valmistua kesään mennessä kuten olin suunnitellut. “Kaikki osiot asianmukaisesti ja huolellisesti tehty, joten laitetaan eteenpäin prosessissa.” Rupesin kiljumaan ilosta viestin lukiessani ja tunsin, kuinka ihan valtavan iso kivi vierähti harteiltani. Tämä on ollut sellainen tuskien taival kuten täällä kirjoitinkin, joten en voinut uskoa, että nyt graduni olisi todellakin valmis ja ihan oikeasti valmistuisin. Tuota fiilistä ei kyllä peittoa ihan heti mikään! 

Koko viikonloppu meni siis aika hyvissä ja huojentuneissa tunnelmissa – lauantaina oltiin juhlimassa opiskelukaverin valmistumista ja skoolattiin samalla muutaman ystävän kanssa, jotka olivat niinikään saaneet juuri hyväksynnän graduillensa. Me päästään ihan pian sille meidän juhlaillallisellekin! Nyt koitan ehtiä vielä tekemään kypsärin ennen meidän reissua, niin olisi kaikki sitten siihen mennessä tehtynä ja voisi vaan nauttia lomasta. Ihan huikea fiilis! <3