Kaupallinen yhteistyö: Nordea & Asennemedia

Olen tästä blogiyhteistyöstä sekä äärimmäisen innoissani että samaan aikaan myös hieman jännittynyt. Hypätään nimittäin kepeästä muodista ja kauneudesta sellaisen aihealueen pariin, josta minulla ei ole niin paljoa tietoa, mutta josta olen todella kiinnostunut. Uskon kuitenkin siihen, että välillä tekee hyvää mennä hieman sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja olen varma, että aihe kiinnostaa myös monia teitä! Tänään puhutaan nimittäin sijoittamisesta ja säästämisestä – tarkemmin sanottuna siitä, miten juuri opintonsa päättävän tai vastavalmistuneen kannattaisi aloittaa?

Tämän kampanjan yhteistyökumppani Nordea on itselleni erittäin tuttu, sillä paitsi että olen koko ikäni ollut kyseisen pankin asiakas, olen myös viettänyt kolme kesää Nordeassa töissä. Muistan vieläkin sen riemun, kun onnistuin ensimmäisen yliopistovuoteni jälkeen saamaan alan kesätyöpaikan ja vielä juuri siinä pankissa, johon olin niin kovasti toivonut pääseväni. Aloitin arvopaperipalveluiden tuki -tiimissä ja oma työni oli toki sieltä yksinkertaisemmasta päästä, mutta kesätyöni myötä kiinnostuin entistä enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta. Tämän oman taustani myötä olenkin niin iloinen, että pääsen nyt tekemään yhteistyötä juuri Nordean kanssa.

Tein hetki sitten pientä taustatutkimusta aiheesta ja mainitsin tulevasta yhteistyöstä myös Instagram Storyssani. Olin tekemässä tätä postausta varten haastattelua Nordean asiantuntijalle ja kyselinkin Instagramissa teiltä, mitä haluaisitte tietää säästämisestä ja sijoittamisesta. Sain valtavan hyviä kysymyksiä ja oli hienoa nähdä, miten paljon aihe kiinnostaa samassa elämäntilanteessa olevia nuoria naisia, ja sainkin entistä enemmän lisäpontta tähän yhteistyöhön. Monessa kysymyksessä toistui se, miten säästäminen ja sijoittaminen kiinnostaa, mutta ei oikein tiedä miten lähteä liikkeelle ja aloittamisessa on iso kynnys. Minkälaisella summalla olisi hyvä aloittaa? Entä vaatiiko säästäminen ja sijoittaminen alan asiantuntijuutta? 

Näistä asioista ollaan keskusteltu samassa tilanteessa olevien ystävienkin kanssa – moni sanoo kuinka pitäisi nyt opiskelujen loputtua ja vakituisen työpaikan saamisen myötä ruveta säästämään systemaattisesti, mutta ei oikein tiedä miten. Samalla rahat makaavat matalakorkoisella säästötilillä, vaikka ne voisivat kasvattaa arvoaan vaikka rahastoissa. Tiedottomuuden perusteella onkin helppo lykätä säästämisen aloittamista, mutta tärkeintä olisi juuri päästä vaikka pienellä summalla alkuun ja nujertaa aloittamisen kynnys. Minulle jäi erityisesti mieleen Nordean sijoittamisen asiakaskokemusjohtajana toimivan Tanja Erosen sanat, kuinka moni saattaa ostaa kalliin vaatteen tai vaikka arvokkaat kengät ilman sen suurempaa harkintaa, kun taas saman summan sijoittaminen pelottaa. Toivonkin, että tämän yhteistyön myötä säästäminen ja sijoittaminen tuntuisi monelle hieman helposti lähestyttävämmältä aiheelta ja postaus innostaisi teitäkin aloittamaan. Alle olen kerännyt Instagramissa teiltä saamiani kysymyksiä, joihin Tanja Eronen ystävällisesti on vastannut. Minusta hän osasi selittää talouteen liittyviä asioita helposti ymmärrettävällä tavalla, joten uskon näistä olevan hyötyä monelle.

Kuinka paljon asiantuntemusta sijoittaminen vaatii, entä miten aloittaa? 

Useita kiinnosti tietää, vaatiiko säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen jotain erityistä asiantuntemusta. Tämä onkin ehkä monelle se suurin kysymysmerkki, ja tiedän että esimerkiksi opiskelukavereitanikin mietityttää aloittaminen, vaikka olisi käynyt koulussa joitakin rahoituksen perusteita. Eronen kertoo, että on mahdollista alkaa säästää ja sijoittaa ilman asiantuntemustakin, esimerkiksi Nordean uuden digitaalisen sijoitusneuvoja Noran avulla. Erosen mukaan siinä missä oman sijoitussalkun rakentamista varten pitäisi olla sijoittamisen perusteet hallussa ja ymmärtää hajauttamisesta, voi Noran avulla sijoittaa kuka tahansa. Noralla sijoittaminen vaatii ainoastaan Nordean verkkopankkitunnukset, eikä esimerkiksi tarvitse avata erillistä arvo-osuustiliä kuten osakesijoittamisessa.

Pääsin itsekin tutustumaan tarkemmin, miten Nora toimii. Digitaalinen sijoitusneuvoja tiedustelee muun muassa taloudellista tilannettasi, tuotto-odotuksiasi, riskinsietokykyäsi ja säästämistavoitteitasi. Palvelu selvittää esimerkiksi haluatko mielummin rajoittaa riskiä ja hyväksyt matalamman tuoton, vai tavoitteletko mahdollisimman korkeaa tuottoa ja siedät täten myös suurempaa riskiä. Entä minkälainen on sijoitusaikasi, tarvitsetko rahat sijoituksistasi jonakin tiettynä ajankohtana vai säästätkö pidemmällä tähtäimellä? Muutamia minuutteja vievien kysymysten jälkeen digitaalinen sijoitusneuvoja luo vastaustesi perusteella sinulle sijoitusprofiilin ja sen mukaisen rahaston. Ainakin omasta mielestäni palvelun idea on loistava, sillä se varmasti madaltaa kynnystä aloittaa, kun säästämiseen ja sijoittamiseen voi tutustua vaikka kotisohvalta käsin ilman pankkiin sovittua tapaamisaikaa.

Millaisella summalla kannattaa aloittaa? 

On tietenkin ihan yksilöllistä, minkälaisella summalla olisi hyvä lähteä alkuun, mutta pienelläkin summalla voi aloittaa, sillä Noralla tai useimmilla rahastoilla on Erosen mukaan minimisijoitus 10€.  Hän kehottaa aloittamaan pienellä summalla ja seuraamaan sijoitusta eri markkinakäänteissä. Eronen kertoo, että kuukausisäästäminen on tavallinen tapa aloittaa, sillä pienilläkin säännöllisillä sijoitussummilla sijoitussalkku lähtee kasvuun. Suosituksena on, että pystyisi säästämään 2-10% nettotuloistaan kuukausittain. Erosen mukaan on suositeltavaa, että tilillä olisi puskurina kahden kuukauden menot, ennen kuin aloittaa varsinaisen sijoittamisen. Minusta nämä oli hyviä juuri sellaisia konkreettisia vinkkejä, jos mietityttää, mikä olisi sopiva kuukausittainen säästämistavoite.

Mikä olisi paras tapa lähteä kerryttämään pääomaa opiskelijana? Jos on kuussa 50-100€ – mitä sillä kannattaisi tehdä? Entä mitä tehdä opintolainalla?

Raha ei välttämättä riitä opiskeluaikana sijoittamiseen, mikä on ymmärrettävää, kun tulot ovat opiskeluvuosien aikana tiukimmillaan. Eräässä saamassani kysymyksessä tiedusteltiin, mitä  tehdä jos on opiskelijana kuussa käytettävissä 50-100€ pakollisten menojen jälkeen, ja Eronen suosittelee avaamaan asuntosäästöä varten ASP-tilin sekä aloittamaan kuukausisäästämisen sijoitussalkkua varten. Esimerkiksi hyvän kesätyön myötä voi myös laittaa palkasta pienen siivun ASP-tilille tai sijoittaa rahastosalkkuun..

Myös opintolaina herätti paljon kysymyksiä, kannattaako rahat sijoittaa vai maksaa laina pois? Erosen mukaan riippuu paljon henkilökohtaisesta tilanteesta – jos opinnot ovat ihan loppusuoralla ja lainan korko on “normaali”, niin parasta on maksaa se pois. Eronen kertoo, kuinka on suosittua myös sijoittaa opintolainaa, mutta hän itse välttäisi velalla sijoittamista, ellei ole sijoittamisessa jo hyvin kouliintunut. Minä uskon, että tässäkin on monta koulukuntaa, eikä varmasti yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa.

Mitä kaikkea asuntolainan saaminen edellyttää?

Muutama kysymys liittyi asuntolainaan ja se on itse asiassa ajankohtainen aihe omassakin kaveripiirissäni. Muistan miten itseänikin mietitytti ennen asuntolainan hakemista, mitä lainan saaminen edellyttää, joten tämä oli tosi hyvä kysymys! Eronen kertoo uuden lainakaton edellyttävän, että on omaa rahaa säästössä ennen asunnon ostoa (ensimmäisen asunnon kohdalla riittää 10% asunnon hinnasta) ja edellä mainittu ASP-tili onkin useimmille sopiva vaihtoehto.  Lisäksi tulisi olla säännölliset tulot siten, että asunnon kulujen jälkeen jää rahaa vielä elämiseen.

Miksi kannattaisi aloittaa sijoittaa pankin kautta? Miksi juuri Nordea?

Parissa kysymyksessä tiedusteltiin, mitä etuja suuren pankin kautta sijoittamisessa on ja miksi tulisi valita juuri Nordea. Eronen kertoo, että isoilla pankeilla on yleensä pienemmät kulut kuin pienillä pankkiiriliikkeillä tai nettivälittäjillä. “Esimerkiksi osakkeiden välityshinnoissa Nordea on yksi Suomen halvimmista ja erityisesti ‘pienille’, alle 10 000 €:n salkuille erittäin edullinen suhteessa muihin. Kuva pankeista kalliina toimijoina johtuu siitä, että vertailussa otetaan usein pankin rahasto, jonka hintaan kuuluu sijoitusneuvonta. Jos tätä sijoitusneuvontaa vertaa joidenkin pienten pankkiiriliikkeiden neuvontaan tai esimerkiksi maksullisiin varallisuusvalmentajiin, se on murto-osa niiden hinnasta.” Eronen kertoo Nordean olevan vakavarainen ja iso toimija, mikä tarkoittaa, että toiminta on ennustettavaa. Lisäksi hän mainitsee etuina kilpailukykyiset hinnat sekä digitaalisiin palveluihin panostamisen. Digitaalisuuteen liittyen, minun on itse annettava erityismaininta Nordean Tunnusluvut -sovellukselle, jota ilman en osaisi enää olla! Parasta kun ei tarvitse kaivaa paperista tunnuslukukorttia esiin, vaan voi hoitaa tunnistautumisen ja maksujen vahvistamisen sovelluksen avulla.

Kumpi olisi nuorelle parempi sijoituskohde, osakkeet vai rahastot?

Kuten edellä tuli ilmi, vaatii osakesijoittaminen hieman enemmän perehtymistä, mutta jos on jo jonkin verran asiantuntemusta sijoittamisesta, niin molemmat ovat Erosen mukaan hyviä vaihtoehtoja. Jos taas vasta opettelee sijoittamisen alkeita, suosittelee Eronen yhdistelmärahastoa. “Hyvin pienelle salkulle osakesalkun rakentaminen välityspalkkioineen maksaa yllättävän paljon, joten voi olla toimivaa sijoittaa ensin kuukausisäästönä rahastoon ja sitten siirtyä pikkuhiljaa osakkeisiin.”

Kannattaako valita indeksirahasto vai aktiivinen rahasto?

Indeksirahastossa kulut ovat Erosen mukaan matalammat ja se seuraa indeksiä siten, että tuotto saadaan vähentämällä indeksistä kulut. Aktiivisella rahastolla taas on salkunhoitaja, joka pyrkii kulujen jälkeen voittamaan indeksin. “Yleissääntönä on, että indeksirahasto toimii hyvin sellaisilla markkinoilla, joilla on paljon osakkeita ja isot kauppamäärät kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.” Indeksirahastoissa ei yleensä huomioida Erosen mukaan vastuullisuutta, kun taas useimmissa aktiivisissa rahastoissa lähtökohtana on vaikuttaa maailman suuntaan tuoton ohella. Eronen kertoo, että on olemassa myös Nora-rahastojen kaltainen välimalli, jossa rahasto on “lähes indeksirahasto” matalilla kuluilla, mutta vastuullisuus kuitenkin huomioiden, ja lisäksi salkunhoitaja voi poistaa salkusta esimerkiksi heikosti pärjääviä yhtiöitä.

Huh, tulipas tästä pitkä teksti! Yllätyin kysymysten määrästä, mutta kuten sanottua ihan mahtavaa, että aihe kiinnostaa. Suurkiitos vielä Nordean Tanja Eroselle kysymyksiin vastaamisesta, toivottavasti vastauksista oli apuja teille lukijoille :) Halusin vielä loppuun vinkata kollegani Stellan postauksesta, jossa on lisää esimerkiksi varsin pinnalla olevasta vastuullisesta sijoittamisesta Mitä ajatuksia säästäminen ja sijoittaminen herättää teissä? Oletteko jo aloittaneet, vai onko kynnys vielä ylittämättä?