Meidän kodissa on yllättävän paljon jotain vanhaa – joko vanhemmilta tai isovanhemmilta perittyä, lahjaksi saatua tai kirppareilta metsästettyä. Tähän asuntoon vaan jotenkin tuntuu sopivan kaikki, valkoisten pintojen ja selkeiden linjojen myötä sisustukseen on helppo yhdistää erilaisia elementtejä. Esimerkiksi poikaystäväni isoäidin peruja oleva kankaalla päällystetty lepakkotuoli on ollut aikaisemmin inhokkini (se oli meillä Vaasassa, mutta ette koskaan nähneet kuvissa, hehe), mutta yllätyksekseni se sopii sellaisenaan tänne täydellisesti. Valoisassa ja vaaleassa asunnossa se ei näytä tunkkaiselta, vaan on juuri kiva yksityiskohta, etenkin kun heitin siihen vielä taljan päälle. Toki haaveilen yhä nahkaisesta päällisestä, mutta toistaiseksi emme ole raaskineet maksaa siitä niin paljoa, joten kankaisella mennään.
Eksyin hieman sivuraiteille, mutta mieleeni tuli postata muutamista suosikkijutuistani nimenomaan second handin saralla. Se juuri mainittu lepakkotuoli näistä jäi uupumaan, mutta se tulee varmasti näkymään pian – nyt sitä ei tarvitse enää piilotella ;) Tässä kuitenkin joitakin lemppareita!
Wieniläistuoleista olen täällä jo monesti kirjoittanutkin, mutta ah, rakastan näitä! Meillä on kaksi kappaletta näitä rottinki-istuimellisia sekä ruokapöydän ääressä neljä tavallista mustaa wieniläistuolia. Löysimme tuolit nettikirppareiden kautta todella halvalla ja kaikki ovat hyvässä kunnossa, joten löytö saa yhä hykertelemään. Wieniläistuolit ovat nyt kuumaa kamaa, joten en voi vieläkään uskoa, miten hyvä tuuri meillä kävi näiden kanssa.
Kultareunainen peili taas on edesmenneeltä mummiltani ja se on taakse merkityn päiväyksen mukaan 1930-luvulta peräisin – tämä on minusta niin kaunis. Peilille vaan ei ole vielä löytynyt täältä sopivaa paikkaa, joten toistaiseksi se nojailee makuuhuoneessa seinään, tämä on kuitenkin ehdottomasti saatava arvoiselleen paikalle. Yksi suurista suosikeistani on myös blogissani aiemmin nähty ukiltani peritty kattokruunu, joka myöskään ei ole saanut vielä täältä paikkaansa, mutta aion säästää sen tulevaisuutta varten.
Puisen naulakon taas on ostanut siskoni kirpputorilta – hän laittoi kuvan minulle ja ilmoitti ostaneensa tämän parilla eurolla, kun tuli ihan meidän koti mieleen. Tämä sopiikin muotokieleltään ihan täydellisesti wieniläistuoleihin! Ajattelin maalata naulakon mustaksi ja laittaa sen yhdelle makuuhuoneen seinistä, niin siihen saisi ripustettua esimerkiksi aamutakin tai seuraavan päivän vaatteet.
Meiltä löytyy paljon myös kristallia, jota olen saanut omilta vanhemmiltani sekä ukiltani. Astioiden kuten viinilasien lisäksi suosikkejani ovat maljakot ja kulhot, sekä upea viskikarahvi (joka tosin näissä kuvissa näyttää tylsän samealta). Astioita säästelen lähinnä erityiskäyttöön, eikä kristallia tietenkään viitsi pestä koneessa. Niillä on kuitenkin iso merkitys minulle – kotikotonakin kristallilasit on otettu esiin aina erityisinä juhlapäivinä. Olen myös kerännyt kätköistä apteekkiteemaisia sisustustavaroita, kuten tämän keittiössä majailevan valkokultaisen purnukan ja juuri tässä postauksessa vilahtaneet ikkunalaudalla olevat ruskeat apteekkipullot.
Minusta on niin ihanaa, että on kaikenlaisia pieniä ja suuria antiikkijuttuja kotona! Näin vanhempana näitä osaa myös arvostaa enemmän – nuorena tyttönä ei paljoa kiinnostanut vanhusten kristallit, mutta nyt vaalin tällaisia tunnearvoa huokuvia muistoja.
2nd Hand/antiikki/perintöjutut on mun mielestä ihania omassa kodissa, yleensä niillä on paljon tunnearvoa! Ihania juttuja teilläkin on, minäkin rakastan kristalleja nykyään vaikka teininä olin myös niistä aivan eri mieltä :D Tykkään myös tälläisistä tavaroista kodissa muutenkin, koska meillä on paljon Ikean simppeleitä huonekaluja mutta sitten niiden seassa niitä vanhoja tavaroita jotka tuovat vielä lisää omaa persoonaa siihen kotiin.
Juurikin näin, tällaisilla jutuilla ja etenkin perityillä sellaisilla on valtavasti tunnearvoa! Ja olen samaa mieltä – antiikkiyksityiskohdat tekee myös sisustuksesta asteen verran persoonallisemman :) Rakastan myös esimerkiksi tuota meidän 100 vuotta vanhoista lankuista teetettyä ruokapöytää, kun tietää ettei kenelläkään ole precis samanlaista!
Meidän uuteen asuntoomme on ostettu tasan YKSI uusi juttu, nimittäin toinen sohvistamme (Vepsäläisellä oli erinomaisessa tarjouksessa nahkasohva). Muutoin ovat kaikki kalusteet vanhempien vanhoja, isovanhempien kellarista tai huutokaupasta. :) Sopivat hyvin 30-lukuista asuntoamme täydentämään, ja onhan niissä nyt vaan ihan eri fiilis! :)
Ihan mahtavaa! Tuollaiset löydöt luovat uniikin kokonaisuuden :)
Ja mikä parasta näissä, vaikka ovatkin myös kauniita niin niissä on mieletön tunnearvo <3 Itse sain jo syntyessäni lahjaksi isäni mummolta kultaisen kaulakorun jossa oli kultainen sydänriipus. Sain sen joskus vähän vanhemmalla iällä, mutta sen jälkeen se juurtui moneksi vuodeksi kaulaani :)
Tunnearvo näissä onkin parasta, etenkin kaikissa perityissä esineissä tai huonekaluissa :) Oi vitsit miten ihana aarre! <3
Hei ja kiitos taas mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Löysin itse eilen paikalliselta kirpputorilta vanhan posliinikannun. Se oli niin kaunis, että päätin ostaa sen ja hinta oli aivan käsittämätön eli yksi euro. Tänään sitten kyselin Facebookin sivustolta Pelastetaan vanhat esineet, että mitä pohjassa oleva merkintä tarkoitti. Vastauksia tuli useampi ja olin ilmeisesti tehnyt varsinaisen löydön ja että myyjä ei ollut selvästikään tiennyt mitä oli myymässä. Eli kannu on Arabian, nimeltään Vadelmankukka ja netin mukaan 20-luvulta. Joskus voi todellakin käydä tuuri.
Hei Ritva ja kiitos itsellesi kommentista – ihana kuulla että pidit postauksesta! Vau minkä löydön olet tehnyt, uskomaton tuuri tosiaan :) Nuo Arabian posliinikannut taitavatkin olla tosi kysyttyjä, etenkin joistain tietyistä kuvioista pyydetään kovaa hintaa.
Minun on pitkään pitänyt tehdä Tampereella kirpparikierros ja käydä kurkkaamassa tarjontaa sisustuksen saralla – tästä inspiroituneena täytyypä toteuttaa se pian.
Ihanaa naistenpäivää ja pian alkavaa viikonloppua!
Kaikki antiikkihuonekalut ja muut vanhat jutut ja varsinkin perintönä saadut ovat kovasti näin iän myötä alkaneet himottaa minuakin! Ja miten samanlainen maku meillä onkaan :) Nimittäin meidänkin kodista löytyy mustat wieniläistuolit, kultareunuksinen vanha peili sekä vielä mummolassa odottelevat kristallikruunu ja kristalliset viinilasit <3 Ja lisäksi tietenkin muita pienempiä juttuja ,kuten edesmenneen pappani itsetekemät puiset laatikot, jotka ovat ihanasti ajan patinoimat! Muistan aina kuinka nuorempana kaikki oli saatava uutena, enkä voinut kuvitellakkaan kotiini mitään "mummolakamaa", mutta onneksi iän myötä olen tullut järkiini ja alkanut pitämään vanhoja juttuja arvossaan :) Ja hei, teillä on kyllä ihan mieletön koti!! Voisin muuttaa sinne milloin vain ja kaikki jutut on niin mun mieleeni :D
Kuulostaa tutulta, niin se ajatusmaailma muuttuu iän myötä ja hyvä niin! Eikä mahtavaa, paljon samoja juttuja siis meillä :) Varmasti siis upea koti teilläkin, hih! Kiitos vaan vielä kehuista, en voisi kyllä parempaa kotikoloa meille kuvitella, viihdymme asunnossamme ihan mielettömän hyvin ?