1. Persoonallisuustestit ovat minusta kiinnostavia ja usein myös ihmeen paikkansapitäviä. Yliopistossa pariinkin otteeseen tehdyn Myers Briggsin testin mukaan persoonallisuustyyppini on ESFJ – kirjaimet tulevat englannista sanoista extraversion, sensing, feeling ja judgement. Persoonallisuustyypin mukaan olen sosiaalinen, menevä ja lojaali, suurimpana haasteenani herkkyys. Aika osuva, etten sanoisi :D
2. Olen joissain asiossa aika pelkuri. Pelkään etenkin pimeää, en niinkään sisällä ollessani, mutta en tykkää liikkua illan tullen yksin ulkona. Yritän päästä tästä eroon, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Minä olen myös se, joka pyytää myöhään illalla kotiin käveleviä ystäviä laittamaan viestin, kun he ovat turvallisesti perillä!
3. Tämän olen saattanut joskus ohimennen mainita, mutta olen ollut vanhainkodissa kesätöissä. Olin tuolloin 16- tai 17-vuotias ja olin kesätyöstäni niin iloinen! Työskentelin ruotsinkielisten muistisairaiden vanhusten osastolla ja työtehtäviini kuului pääasiassa pitää heille seuraa, viedä ulos kävelemään ja auttaa askareissa. Tämä oli kiva kesäduuni!
4. Marin sanoin, olen ihminen jolla on aina kaikkea mukana ja olen hyvin varustautunut. Minulta kannattaa kysyä purkkaa, särkylääkettä, nenäliinaa tai muuta tarpeellista. Muistan miten jo nuorempana kaverit nauroivat, kun jossain ulkona kesäiltana juhliessa laukustani löytyi kaikkea vessapaperirullasta eväisiin.
5. Outoa mutta totta – olen aina ollut fiiliksissä lentokoneruuasta. Nykyään niitä tosin on harvemmin lennoilla, mutta silloin kun ruoka vielä kuului joka lennolle odotin tarjoiluvaunun saapumista kuin kuuta nousevaa. Mistään makuelämyksistähän harvemmin on kyse, joten älkää kysykö, miksi niistä olen niin innoissani :D Ihan yhtä into piukeana otan kuitenkin nykyään myös vastaan sen ilmaisen kahvikupillisen.
6. Olen aina elänyt autuaassa uskossa, kuinka en ole ikinä (kopkop koputan puuta!) naarmuttanut tai kolhinut autoa mitenkään. Tainnut myös retostella sillä joskus ääneenkin. Järkytys oli suuri, kun vanhempani muistuttivat kuinka joskus nuorena kortin juuri saatuani olin peruuttanut heidän autonsa rekan puskuria päin. Parempi pysyä siinä omassa ruusuisessa mielikuvassani.
7. Blogia perustaessani pian lähes kuusi (!!) vuotta sitten olin siitä häpeissäni ja pelkäsin, mitä ihmiset ajattelisivat saadessaan tietää bloggaavani. Ystäväni muisteli juuri, kuinka en ollut kertonut heille blogista, vaan he löysivät sen muuta kautta. Itse en muistanut tätä lainkaan ja olin ihmeissäni, miten olen voinut olla niin epävarma, etten ole edes parhaille ystävilleni kertonut. Noh, onneksi kuitenkin perustin! Tänä päivänä tilanne on päinvastainen ja vaikka en yhäkään tuo blogia usein itse ilmi muuten kuin kysyttäessä, niin juttelen bloggaamisesta niin tuttujen kuin puolituttujenkin kanssa mielelläni.
8. Videovuokraamosta irttareita ostaessani karkkipussini maksaa aina lähes viisi euroa. Siis VIISI euroa. Syytän painavia karkkeja, siitä sen täytyy johtua. Ei vaan, ostan aina ison pussillisen ja syön sitä monta päivää, parhaimmassa tapauksessa pussin pohjalta löytyy jotain vielä viikon jälkeenkin.
9. Kalapuikot ovat salainen paheeni. Niitä on joskus pakko ostaa pakastimeen, mutta haaveilen silti kalapuikoista kouluruokana. Ehkä pakko iskeä Tampereen yliopistolle seuraavan kerran, kun menussa on kaliksia.
10. Moni minua ei niin hyvin tunteva aina hämmästyy, miten rajua kieltä suustani pääsee tosipaikan tullen, muuten kun olen aika hillitty tyyppi. Jotain säheltäessäni tai jonkin paikan satuttaessani kaikki mahdolliset kirosanat tulevat putkessa, tai puolestaan ratin takana ollessani kanssa-ajajat saavat kuulla kunniansa mitä karmeimpien saatesanojen kera.
Tosi kiva postaus :) alkoi huvittamaan tuo kalapuikko kohta, itselläni on sama salainen pahe! välillä on vaan pakko saada kalapuikkoja perunamuusin ja ketsupin kanssa.. todella eleganttia ruokaa :D
Kiitos ihana Mimmu! Hahha, eikä mahtavaa että joku fiilaa tätä kohtaa :D Ne ovat vaan niin hyviä, ketsuppia vielä kylkeen niin ai että!
Täällä myös toinen, jonka laukusta löytyy aina vaikka mitä! Eihän sitä koskaan tiedä, mitä kaikkea saattaa tarvita ;)
No niinpä! Viimeksi kyllä etsin särkylääkettä ikuisuuden kun olisin sitä tarvinnut, mutta en löytänyt laukusta, joten käy sitä välillä niinkin :D
Kuulostipa tuo kesätyösi mukavalta, etenkin se kun sait käyttää ruotsin kieltä. ;)
Voi että, nyt tekee mieli perunoita, kalapuikkoja ja kermaviilikastiketta! Peruskoulussa nuo ruokalistalla aiheutti aina innostunutta hihkuntaa luokan kesken, varsinkin sitä kastiketta piti lapata lautaselle vaikka kuinka. :D
Se oli kyllä kiva kesätyö ja noin alaikäiselle voitto jo sinänsä saada jostain töitä! Hahah, siis nimenomaan tuo kermaviilikastike kruunasi juuri ne koulussa tarjoillut kalapuikot :D Ja sitä todella piti olla lautasella paljon, niin kuin tosin tänäkin päivänä toimin kaikkien kastikkeiden kanssa ?
Oi joo, kastiketta pitää aina olla ja paljon kaikessa! :D
Minustakin kaikki persoonallisuustestit ovat todella kiehtovia ja ainakin mitä itse olen tehnyt niin ovat aina osuneet aivan nappiin! On todella mielenkiintoista saada hieman selkeyttä siihen miksi olemme sellaisia kuin olemme. Tuon Myers-Briggsin persoonatyyppitestin mukaan olen itse INFJ eli ns. “asianajaja”.
No sanos muuta, ne osuvat usein niin oikeaan! Kehotin jokin aika sitten ystäviänikin tekemään testin ja oli mielenkiintoista yhdessä pohdiksella tuloksia ja niiden paikkansapitävyyttä. Ja tosiaan hauska oppia tuntemaan ihan sitä omaakin persoonallisuustyypiä paremmin ja tiedostamaan, miksi käyttäytyy jossain tilanteessa tms tietyllä tavalla.
Kiitos, teit tämän päiväisestä kauppareissusta todella helppoa. Kalapuikkoja, perunamuusia ja kermaviilikastiketta syödään meillä tänään :D
Haha ihana! Kalapuikkohimoni vaan paheni tämän myötä, joku päivä pakko ottaa kehiin myös kermaviilikastike ja muusi! :D
Moi. Minulla käy myös suu autolla ajaessa, olin yksin tai jonkun toisen kanssa liikenteessä. Monia vuosia sitten kun tyttöni oli oppinut puhumaan, kuului auton takapenkiltä AJA TOLLO, keneltä lie kuullut!?
Hahah, eikä! Täytyy siis opetella hillitsemään kielenkäyttöä ennen lapsia, on meinaan sen verran ronskia kieltä, ettei sopisi pikkuisten korville ?
Lapsien saaminen on siitäkin syystä ihan kiva juttu, että kalapuikot palaavat ruokalistalle kotiin ? Ennen lapsia en varmaan syönyt niitä, kuin ylä-asteella viimeksi.
Hehee, kalapuikot toimii mainiosti tällaiseen aikuisempaankin makuun ;) Vielä kun saisi perunamuusia ja kermaviilikastiketta niin ai että!
Eikä ihanaa vihdoin ja viimein joku joka myös on fiiliksissä lentokoneruuasta! Nykyään olen meidän perheen ainoa joka sen tilaa jos sitä ei muuten saa, ja saan aina kuulla tästä kamalasti :D
Hahah ihana! Mä myös rakastan lennoilla selata sitä lehtistä, jossa on kaikkia ruokia hinnastoineen :’D Pienet ovat ihmisen ilot välillä!
Hahah parasta! ;D