Yhteistyössä Asennemedia & Social Wines

Vaikka kuinka olen yleensä positiivisen ajattelun puolestapuhuja, on pakko nyt kuitenkin myöntää, että kesä alkaa vedellä viimeisiään. Elokuun paremmalla puolella mennään jo, ja mikäli Suomeen ei jostain syystä saada jotain ihmeellistä intiaanikesää, ovat käsillä viimeiset kesäillat. Niistä täytyy siis nauttia!

Päivittelimme pari päivää takaperin ystäväni kanssa sitä, miten kesä voi aina mennä niin uskomattoman nopeasti. Tuntuu kuin ei olisi ehtinyt kulua kuin pieni hetki siitä, kun vietimme luonani kesänalottajaisia – kolme kuukautta tuosta noin vaan hujauksessa. Tavallaan tuntuu kuin en olisi ehtinyt tänä kesänä tehdä muuta kuin olla töissä ja kuluttaa sohvanpohjaa, vaikka toisaalta onhan tässä tehty vaikka mitä. Käyty monta kertaa iltajätskeillä Eiranrannassa, ajettu Porvooseen illastamaan, istuttu terasseilla, vietetty aikaa mökillä useampaankin otteeseen sekä reissattu niin Tukholmaan kuin Lontooseenkin – näin muutamia kohokohtia mainitakseni.

Tämä Suomen kesä kun on valitettavan lyhyen puoleinen ottaa siitä aina jotenkin kauheat paineet. Jos kaikkea ei saa ruksattua yli to do -listalta, harmittaa sitten syksyn pimeinä iltoina kun tuuli ja sadepisarat paiskaavat ikkunaan. Mutta mitä väliä sillä on, kesä tulee kuitenkin taas ensi vuonna ja jääpähän sitten sille paljon tekemistä!

Ei sen puoleen – tulee siitä silti kiva fiilis kun saa toteutettua jotain kesän aikana suunniteltua, kuten taannoinen piknik tyttöjen kanssa. Alkukesästä suunnittelimme tämän järjestämistä jossain merenrannalla, mutta ilta-auringossa kylpevä lähikalliokin toimitti piknikpaikan virkaa vallan mainiosti. Mielikuvissa oli myös untuvatakkien (kyllä, yksi ystävistäni oli jo kaivanut omansa kaapista, hah!) sijaan keveät kesähepeneet, mutta tosiasiassa illan viiletessä jouduimme lopulta siirtymään sisätiloihin ystävän kotiin.

Juustot ja viini maistuvat onneksi missä olosuhteissa tahansa. Vaatimattomat mutta maistuvat piknik-tarjottavat syntyvät niinkin helposti kuin nappaamalla kaupan tiskiltä muutamat juustot, keksejä, purkin viikunahilloa ja marjoja, somistukseksi kotoa mukaan napataan vilttejä, tyynyjä ja viinilasit. Testasimme jo entuudestaan tuttuun ja hyväksi havaittuun Jaume Serra -perheeseen kuuluvaa espanjalaista Don Luciano -kuoharia, joka puolimakeana toimi oikein hyvin meidän kaikkien makuun. Valkkarina taas meillä oli ihana puolikuiva Green Soul Riesling -luomuviini, jota olen ostanutkin jo pari kertaa tänä kesänä ja josta on tullut uusi vakkariviinini. Lämmin suositus molemmille – alle kympin hintakin on aina plussaa!

Tuona piknikiltana aurinko paistoi ensimmäistä kertaa moneen päivään, joten vaikka lämpöasteet eivät ihan hellineetkään, teki auringon näkeminen niiin hyvää. Viikonlopuksi on onneksi luvattu vihdoin hieman parempaa säätä, joten pääsee taas nauttimaan auringosta. Nyt viimeistään siis porukka kasaan ja kesän viimeistä piknikiä järjestämään!

Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia koskevia kommentteja ei julkaista.