… löytyy yleensä yksi jos toinenkin epäonnistunut otos. Okei, niitä on yleensä aika monta, jos ihan rehellisiä ollaan. Kuvaushetket aiheuttavatkin välillä aikamoista naurunremakkaa lopputulosta katsellessa, kaikista karmeimmat olen poistanut suoraan muistikortilta, mutta on näitä helmiä eksynyt ihan koneellekin asti. Tässäpä keskiviikon ratoksi muutama kuva ja katsaus siihen, mitä asukuvien takana oikeasti on ;) Ohessa tietysti myös ne lopulta blogiin päätyneet kuvat, mitäs sanotte olisiko sittenkin pitänyt valita nuo vasemman puoleiset?

Lähes aina kuvasarjan joukosta löytyy yksi otos, jossa suuni ammottaa auki. Parhaimmassa tapauksessa näköjään myös silmät ovat kiinni, jolloin lopputulos on sangen viehättävä. En osaa olla lörpöttelemättä kuvien aikana, vaan höpöttelen milloin mitäkin ohjeista muuhun tärkeään, jolloin tuloksena on jotain tämän kaltaista.

Kävely- tai muissa vastaavissa liikkuvissa kuvissa olen aivan järjettömän huono ja muistutan enemmänkin bambia jäällä vartaloni ja peuraa ajovaloissa ilmeiden puolesta. Usein tällaisia otetaan ainakin reilu 20 ruutua, kunnes saadaan edes kutakuinkin onnistunut kuva, jossa paitsi jalat sojottavat oikeaan suuntaan tai edes yrittävät näyttää sulavaliikkeisiltä, niin myös ilme on mukana. Kahden asian handlaaminen tuottaa meikäläiselle usein ylitsepääsemättömiä vaikeuksia…

Ilmeisesti joskus myös pelkkä kasvoihin keskittyminen voi olla hankalaa. Tuon kärsivän ilmeen ja kyyryselän yhdistelmänä kävisin kyllä jostain muusta kuin parikymppisestä…

Sanoinko jotain niistä liikkeistäni? Mitä ihmettä teen tuossa ensimmäisessä kuvassa, kysynpähän vaan.. :D En ainakaan laita smoothisti takkia ylleni, kuten visioni oli.

Yksi epämääräinen tukanlaittokuva on myös suhteellisen vakio.

Ja vielä viimeisimpänä kevennyksenä kuvat loppukesän asusta, joka onkin epähuomiossa jäänyt julkaisematta. Piknikreissun päätteeksi nappasimme siskoni kanssa kuvat pellon reunalla, ja sivusta seuranneen pikkuneidin mielestä tädin tylsä pönöttäminen kaipasi hieman ekstraa. Sieltä hän yhtäkkiä pomppasi pellosta eteeni heinäkasan kera – voi tuota valloittavaa riiviötä!
Ehkä nämä toivat edes pienen ripauksen huumoria teidän päivään! Toivottavasti pian päästään taas räpsimään asukuvia ystäväni kanssa täällä Vaasassa, saa nähdä minkälaista materiaalia ensi kerralla, hih.
Hih, ihana jos tämä piristi! Ja hetken kyllä mietin julkaisua, mutta täytyyhän sitä joskus osata nauraa itselleen :) Ja ei kyllä kaduta, kun kuulee että muutkin ovat saaneet tästä hupia!
Haha! Mahtavia :D
Ihana kuulla – toivoinkin tämän tuovan vähän piristystä! Olen kyllä katsonut Kostoa, joskaan en ihan löydä itse tuota yhdennäköisyyttä, hih ;) Kiitos sinulle!
Ihan loistavaa, jos tykkäsit tästä! :)
Ihana Maija – kiitos! :)
Hih, kiitos Satu :) Hauskaa katseltavaa ainakin!
Heh, kiitos Maria ;)
Hhi, sellainen ilmetaituri olen kyllä ;) Eikun viininpunaista ylle vaan, bleiseri on kyllä ihana!
En ole tainnutkaan ennen blogiisi kommentoida, vaikka tätä luenkin viikoittain…. ..mutta nyt on sen aika! JES! mahtavaa, nauroin ihan vedet silmissä – ja hyvällä tavalla :) Ihanaa nähdä, että huumorintajua ja tervettä kykyä nauraa itselleen löytyy! ihan huippua!
Hei ihan loistavaa, että tämä sai sinut innostumaan jättämään jäljen ja sait vielä ripauksen hupiakin kaupan päälle! Välillä tekee kyllä hyvää nauraa itselleen, se on tärkeä taito :) Kiitos hymyn huulille nostattaneesta kommentista!
Haha söpö Jonna <3 Hauskaa vaihtelua nämä kuvat!
Aivan mahtava! Kiitos tästä ihanasta piristyksestä! Tosi hyvin keksitty! :)
Voi Jonna tää oli ihan mielettömän hauska pläjäys!!! Ihana sie!! <3 :))
Itsekkin haluaisin viininpunaisen bleiserin tiedätkö mistä voisin sellaisen löytää?
Heh, kiitos ihana! Välillä joo vähän erilaista meininkiä.. :)
Hih, ihana jos tämä piristi! Onhan näitä epäonnistuneita otoksia toki näkynyt muissakin blogeissa, mutta ajattelin että olisi hauska idea laittaa nuo molemmat vierekkäin :)
Voi että, ihana jos tämä toi vähän hupia! Minulla ainakin oli hauskaa tätä tehdessä ;)
En valitettavasti osaa neuvoa, omani kun on Zarasta jo useampi vuosi sitten, enkä ole lähiaikoina sattunut näkemään missään :/ Toivottavasti löytyy!
Haha ihan sairaan hyvä juttu Jonna! Ihanaa, että oot uskaltanu laittaa taas sun postaukseen “vähemmän täydellisiä” kuvia :) Nykyään tulee niin monista blogeista semmonen teennäinen fiilis, mutta sun blogi on poikkeus. Jatka samaan malliin!
Kiitos kivasta kommentista Mia! Tuota teennäisyyttä tulee itsekin mietittyä. Minäkin haluan pitää blogini visuaalisesti kauniina ja muutenkin pääasiassa hyvän mielen paikkana ilman niitä arkimurheita, mutta toivottavasti kuitenkin tuota ylisiloiteltua vaikutelmaa antamatta. Ihana jos olen sinusta siinä onnistunut! :)
Muistaakseni näin Mangon verkkokaupassa viininpunaisia bleikkuja syksyn alussa, joten uskoisin, että vielä voisi sieltä löytyä (jos en nyt siis ihan väärin muista)..!
Ja voi että mä nauroin tuolle ekalle mokakuvalle. :D Tuli hyvä mieli näistä, kiitos piristyksestä!
Vähänkös olet suloinen :D
Mahtavaa:D Tälläisiä postauksia voi laittaa jatkossakin. Sai kyllä hymyn huulille:-)
Hihi, ilmeikäs ainakin jos ei muuta ;)
Hih, mahtava kuulla! Ehkäpä teen joskus toistekin tällaisen epäonnistuneiden kuvien sarjan, jos kerta sai aikaan hymyn siellä päässä :)
Kiitokset vinkistä, josko sieltä vaikka tärppäisi :) Hih, kiitos itsellesi – mahtavaa jos tämä piristi!