Olette kevään mittaan eläneet vahvasti mukana pääsykoerupeamassani ja jaksaneet lähettää mieltä lämmittäviä tsemppitoivotuksia. Moni sillä siellä ruudun takana onkin samassa tilanteessa ja kommenttiboksin puolella on kaipailtu vinkkejä rupeamaan. Kysymyspostauksen yhteydessä tuli myös useampia kyselyitä pääsykoeopiskeluihin liittyen, joten ajattelin kirjoittaa muutaman sanasen kuulumisistani täältä kirjojen keskeltä… :)
Haen siis toista kertaa kauppakorkeaan. Viime vuonna jäin niin hilkulle pääsystä haluamaani kouluun, että tällä kertaa täysin uuden motivaation ja innon kera! Aloitin valmistautumisen hyvissä ajoin ja viimeiset neljä kuukautta ovat menneet tiiviisti mielessä vain yksi määränpää – päästä opiskelemaan unelmieni alaa.
Minulle ehdottomasti paras ympäristö opiskella on kirjasto (vaikka en voi käsittää miten joillekin ei ole selvää miten siellä tulisi käyttäytyä), jossa olen viettänyt suurimman osan ajastani. Kyselitte kovasti opiskelumetodieni perään, jo valmennuskurssin myötä oma lukutaktiikka on tietysti selkiytynyt ja sieltä olen saanut rutkasti vinkkejä. Yksi suurimmista seikoista, jonka olen kokenut hyödylliseksi, on luettujen tuntien ylös merkkaaminen. En pitänyt viime vuonna mitään kirjaa, enkä edes ajatellut tuntien laskemisessa olevan mitään järkeä, kunnes valmennuskurssin myötä sitä suositeltiin. Nyt olen kirjannut joka ikisen kirjaston penkillä vietetyn tunnin ylös ja tämä on helpottanut valtavasti! Näin viikko pysyy hyvin aikataulussa ja määrien avulla voi helposti seurata, missä rytmissä ollaan ja miten aika tulee riittämään. Tunnit eivät tietenkään saa muodostua itseisarvoksi, ei se määrä vaan se laatu! Aloitin kevään lukien noin 25 tuntia viikossa, sitten 30 ja nyt lisäten tuohon vielä muutamia tunteja.
Lisäksi on muutamia sellaisia pieniä seikkoja, mutta joista on kuitenkin ollut hyötyä. Viime vuonna lukutaktiikkani oli pitkälti se, että keskityin esimerkiksi viikon verran yhteen aineeseen tavoitteena kahlata kirja läpi. Nyt olen lueskellut useampaa ainetta per päivä, jolloin mielenkiinto pysyy yllä huomattavasti paremmin, eivätkä kansantalouden käyrät ja käppyrät ala hyppiä silmille. Jos aamusta olo on levoton, niin rauhoitan itseni lukutunnelmaan tekemällä ensin vaikka tehtäviä tai harjoittelemalla laskuja. On myös hyvä välillä antaa ymmärrystä itselleen, joskus tulee huonoja päiviä eikä mikään meinaa sujua, mutta seuraava päivä on onneksi aina parempi!
Oppimismetodit ovat tosi yksilöllisiä ja yksi tapa sopii toiselle ja toinen toiselle. Muistiinpanojen ja kaikenlaisten merkkien tekeminen on itselleni ehdottomasti se paras keino, sillä olen selvästi visuaalinen oppija. Kurssilta tuli uutena vinkkinä myös hauskat muistikortit, joihin rustataan toiselle puolelle kysymys tai aihe ja toiselle vastaus. Niiden avulla on näppärä kerrata vaikka bussissa tai viettää ystävän kanssa yhteistä peli-iltaa ;)
Kuva: täältä
Kohta pyörähtää käyntiin viimeinen kuukausi ennen pääsykoetta ja vaikka se vähän särähtää korvaan, apuakohtaseonjo, niin loppupeleissä aikaa on vielä vaikka kuinka. Tahtia on kuitenkin kiristettävä ja töitä on tehtävä rutkasti, joten ei auta kuin liimata pylly kirjaston penkkiin kiinni. Toivon koko sydämestäni, että tänä vuonna ahkeruus palkittaisiin ja pääsisin toteuttamaan haaveeni, varasuunnitelmaakin toki löytyy.
Yllä oleva kuva oli liitteenä sähköpostissa, jonka sain pari kuukautta takaperin eräältä herttaiselta lukijaltani, ja teksti kyllä kuvaa tämän hetken tunnelmia! Nyt ei auta kuin pakertaa entistä enemmän, toivoa parasta ja uskoa itseensä. Eräs kaverini lainasi yhteisen ystävämme viisaita sanoja: “Tarpeeksi kauan kun vakuuttaa itselleen osaavansa kaiken ja pystyvänsä tähän, niin lopulta siihen alkaa itsekin uskoa” ♥
Ensi kerralla palataan taas niiden keveämpien aiheiden kera. Nyt toivottelen aurinkoista torstaita ja sylin täydeltä tsemppiä kaikille pääsykoepakertajille! :)
Voi miten liikuttava kommentti, kiitos super paljon <3 Olen ihan hymy herkässä näitä lueskellessani, ihana miten vilpittömästi toivotte että saavuttaisin unelmani :) Ja hih, ei sitä koskaan tiedä minne tie tulevaisuudessa vie ;)
Kiitos vielä ja ihanaa viikonloppua!
Sinä se olet ihana kun jaksat aina niin ahkerasti piristää päivääni kommenteillasi <3 Kiitos kauniista sanoistasi ja muksaa viikonloppua :)
tsemppiä loppurutistukseen ihan hirmuisesti! :) toivon ja uskon kovasti, että syksyllä se palkitaan. itseä gradua kirjoittaessa opinnot, niin tuskastuttaa ja tuntuu, että olen väärässä paikassa niin hyvä saada täältä muistutusta, että joskus halusin tänne niin paljon ja jouduin kokemaan samanlaisen kevään kuin sinäkin. :)
sellaista myös kysyisin, sinun raybanit on just ne, mitkä itsekin haluan. nuo mustat aviatorit siis. oon käynyt muutamassa liikkeessä katselemassa ja joka kerta saanut myyjiltä saman vastauksen, ettei mustia ole vaan ne mustat on ''vihreät'', joka on se klassikko väri, johon olen joutunut vastaamaan että en usko, pakko olla, kun olen täällä nähnyt :D niin onko noi sun reiskat nyt sitten mustat vai vihreät?
voi Jonna, hirmuiset tsempit urakkaasi! itsekin abikeväänä stadin oikikseen pusertaneena tiedän millaista se on todella LUKEA, ja ne kirvelevät viimeiset viikot…! Tärkeintä vaan pitää fokus sisäänpääsyssä eikä antaa epäilysten vallata mieltä, positiivinen asenteesi on kultaa ;) pidemmän aikaa blogiasi seuranneena uskaltauduin vasta kommentoimaan, nyt tosiaan tuntui, että kannustushuudot ovat paikallaan :)
Tsemppiä loppurutistukseen! Täällä on tehty saman kirjatossa istumiset ja 6 vuoden jälkeen ekonomin paperit taskussa. :) Tosin, olen suuntautunut nyt enemmän sisustusalalle, työskentelen sisustussuunnittelijana :D Eli se elämä vie sitten jonnekin, mutta tuo koulu on hyvä pohja moneen! Mukavaa kevättä. <3
Kiitos valtavan paljon tsempistä ja kannustavista sanoistasi, nämä lämmittävät niin paljon mieltäni :) Voi gradu mahtaa olla aika kova paikka, joten rutkasti jaksamista sinnekin!
Noista aviatoreista sitten, en ole itsekään oikein perillä noista värisävyistä :D Tilasin omani Shopbopilta ja nekin ovat nimellä vihreä, http://www.shopbop.com/original-aviator-sunglasses-ray-ban/vp/v=1/845524441931606.htm?folderID=2534374302195503&fm=other-shopbysize-brand&colorId=14555. Kuvassa näyttävät tosiaan vihreiltä, mutta mallin päällä ihan mustat. Eli ihan oikea malli varmasti kyseessä, mustat ne ovat sitten luonnossakin nimestä huolimatta :)
Kiitos ihan hurjan paljon kommentistasi! Oletpa tehnyt kovan urakan, suoraan lukiosta ja vieläpä oikikseen, vautsi! Tsemppaukset ovat aina tervetulleita ja on erityisen ihanaa, kun joku pidempiaikainen “hiljainen” lukija innostuu jättämään kommentin :) Vuorovaikutus kun on ehdottomasti tämän touhun suola, joten lämmin kiitos <3
Voi kiitos Sanna, ja kiva kun valaisit vähän omaa taustaasi :) Mielenkiintoista kuulla, että olet päätynyt kauppakorkean kautta sisustusalalle! Sehän siinä onkin hyvä, että kauppis avaa niin monia ovia ja on nimenomaan loistava pohja. Kiitos ja samoin sinulle <3
Ihan hurjan paljon tsemppiä tulevaan. Pidetään kaikki kaksi peukkua pystyssä sinulle. Tämä pitkä lukemisaika vie voimia – tiedetään. Se kyllä palkitaan. Muistathan kuitenkin nauttia näistä kevään auringonsäteistäkin vaikka kaffittellen meren äärellä! <3 T. Heidi
Huomenta!
Olen jo muutaman kerran eksynyt blogiisi – lähinnä Olympus PEN -aiheisten googlehakujen kautta haha. Valokuvaus on mahtavaa!
Nyt kiinnostaisi, millä ohjelmalla lisäät vesileimat kuviisi. Pidin aiemmin blogia, mutta juttu kuoli, kun yhtäkkiä kuviani lähti leviämään ympäri nettiä. Aloittelen taas valokuvausblogia, eikä sama saa toistua; tällä kertaa vesileimaan kuvani huolellisesti. Löytyykö jotain vinkkejä? :)
Hurjasti tsemppia pääsykokeeseen! Vielä viimeinen puristus.. Tiedän mistä puhun, hain vuosi sitten ja ovet aukesivat rankan uurastuksen tuloksena. You can do it!
Olen kyllä niin häkellyksissäni teidän kaikkien ihanista tsemppauksistanne, kiitos hurjan paljon sinullekin Heidi <3 Vapaapäivä auringossa kahvitellen antaa kyllä aina kummasti voimaa taas jaksaa pakertaa! Ihanaa vappua sinne :)
Iltaa! Heh, hauska kuulla että olet eksynyt tänne, PEN-aiheiset hakusanat ovatkin yksiä suosituimpia blogissani kun noita tilastoja katselee :)
Voi kurja kuulla, että kuvasi pääsivät leviämään, tiedän itsekin tunteen ja on tylsää nähdä oma kuvansa jossain minne se ei kuuluisi. Vesileima auttaa asiassa edes vähän! Lisään ne aina kuviini ihan vaan kirjoitustyökalulla Adobe Photoshopissa, en ole laiskana vielä perehtynyt varsinaisen vesileiman luomiseen. Jonain päivänä kun saan aikaiseksi, niin aion perehtyä näihin hyviin ohjeisiin: http://dearmomentsandme.blogspot.fi/2012/11/watermark.html, kannattaa käydä kurkkaamassa.
Kiitos valtavasti tsempistä! Mahtava kuulla että sinulla uurastus palkittiin, toivottavasti voin sanoa samaa ensi syksynä :) Oikein mukavaa vappua sinne päin!
Moi vielä,
Vietin monta tuskaista tuntia tänään tietokoneella mut sain kuin sainkin jonkinlaisen vesileiman väkerrettyä GIMP-ohjelmalla. Nyt tuo kyseinen leima on mulla pensseleissä, joten sen lisääminen kuviin on tosi helppoa. Kehitystyö on kylläkin vielä kesken.. Mut tosiaan, aika simppeliä se oli, jos kiinnostuit, käy ihmeessä tsekkaamassa työn tulos http://bokehoke.blogspot.fi/2013/04/diy-retroilua.html ja autan mielellään jos koetat itsekin väsäillä vastaavaa!
Mahtavan hauskaa vappua! :)