Otsikko viittaa pienen siskontyttöni vakiohuudahduksiin, kun pitäisi istua hänen kanssaan television ääreen katsomaan Muumeja ;) Nyt ei kuitenkaan ole kyse tv-ohjelmasta vaan eräästä suloisesta esineestä, jonka sain hetki sitten!
Näytin äidilleni eräänä päivänä ihan ohimennen Stockmannin verkkokaupasta löytyvää 150v-juhlavuoden kunniaksi valmistettua Muumi-kahvipurkkia ja selitin, miten kerrassaan suloinen se minusta oli. Unohdin asian sen jälkeen, mutta äitini ei, nimittäin muutama päivä sen jälkeen hän kiikutti minulle kyseisen kotiin :) Niin pienenpieni asia, mutta kylläpä ilahduin, kun hän oli muistanut asian ja yllätti minut!
Muumiaiheiset esineet, astiat tms. eivät ole perinteisiä muumimukeja lukuunottamatta yleensä mitään suuria ihastuksen kohteitani, mutta miten liikuttava tuo on? :D Pikkuruinen lapsi sisälläni nostaa päätään ;)
Mukavaa kun itse viettelee ostoslakkoa, tuodaankin kivoja juttuja sitten ihan nenän eteen yllärinä ;) Kiitos äippä! <3
Tulin vain pikaisesti valmennuskurssin jälkeen käymään kotosalla syömässä ja kahvilla, mutta nyt juoksenkin sitten kirjastoon jatkamaan lukuja :) Aurinkoiset päivänjatkot!
Hei Jonna! Tupsahdin tänne blogiisi jostain toisen blogin kautta, en nyt enää edes muista minkä :) Mutta tosi ihana tämä sinun blogisi, jäänpä seurailemaan!
Ja voi, tuo purkki sai jopa minun pienen sisäisen lapseni hymyilemään :) Tosi suloinen!
Heippa Taru!
Hih hauska sattuma, törmäsin itse juuri eilen sinun blogiisi ja vietin siellä tovin jos toisenkin :) Kiitos ihan hirmuisesti aamuni piristyksestä ja tervetuloa seurailemaan!
Purkki saa minutkin kyllä hymyilemään :)